TwitterCustom

Lok 16

Krooninen kipu: yhteiskunnan ylläpitämä sairaus?

Törmäsin äskettäin erittäin mielenkiintoiseen British Columbia Medical Journal:n artikkeliin kroonisen niskan retkahdusvamman (engl. whiplash) esiintyvyyden eroista eri maiden välillä. Tutkijat ovat yrittäneet selvittää, miksi tietyissä maissa auto-onnettomuuden yhteydessä yleinen akuutti niskan retkahdus aiheuttaa kroonisen sairauden ja toisissa ei. Vastaus voi yllättää.
Lue lisää »

Elo 22

KKK ja nilkan nivelsidevammat

En löytänyt yhtään satunnaistettua kliinistä tutkimusta, joka tukisi perinteisesti lähes jokaiseen vammaan suositeltua Lepo-Kylmä-Koho-Kompressio-hoidon tehokkuutta (engl. RICE eli Rest, Ice, Compression, Elevation). Onko tämä protokolla siis tehokas ja tarpeellinen vaiko turha tai jopa haitallinen? Miten nyrjähtänyttä nilkkaa tulisi hoitaa ja milloin mennä lääkäriin?

Nilkan inversiovamma
Kuvan ottanut: BarneyStinson13
Lue lisää »

Elo 08

Riskin suhde hyötyyn: vaaralliset treenimetodit osa 1

Aloitetaan parilla yleisesti fysiikkaharjoittelussa käytetyllä metodilla ja lisätään juttusarjaan osia, jos hyviä ehdotuksia tulee lisää. Toivottavasti juttu herättää vähän myös keskustelua puolesta ja vastaan, koska kuten monesti valmennuksessa: tiede laahaa parikymmentä vuotta perässä käytännön kokemusta, ja yksittäisen valmentajan käytännön kokemus voi johtaa myös harhapäätelmiin.

Urheiluharjoittelussa, varsinkin huippu-urheilussa, riskin suhde hyötyyn nousee tärkeimmäksi harjoittelua ohjaavaksi tekijäksi, koska loukkaantuminen = palkan menetys. Harrastajalla loukkaantuminen ei johda taloudellisiin vaikeuksiin, mutta voi kylläkin johtaa pahimmillaan harrastuksen ennenaikaiseen loppumiseen.

Jatkuvat loukkaantumiset, kiristelyt ja kolotukset ovat merkkejä väärin käytetyistä harjoitusmenetelmistä, harjoittelun ohjelmoinnista ja/tai urheilijan toiminnallisuuden sekä palautumiskyvyn (uni, ravinto, stressinhallinta, jne.) puutteista.
Lue lisää »

Hel 28

Pikajuoksun telinelähdöstä kaikki irti

Ponnistus telineistä

Ajattelin vaihteeksi kirjoittaa urheiluvalmennuksen aihepiiriin liittyvän artikkelin. Sytyke tuli tällä kertaa oman lajin ulkopuolelta, eli seuratessa amerikkalaisen jalkapallon ammattilaisliiga NFL:n vuosittain järjestämiä kykyjenetsintätestejä. Juoksunopeutta mittaavana lajinahan heillä on käytössä 40 jaardin juoksu (36,58 m).

En lähde sen syvällisemmin mukaan keskusteluun siitä, ovatko Chris Jonson, Deion Sanders tai Marquise Goodwin nopeampia kuin Usain Bolt, koska heidän lajinsa on täysin eri: eri juoksumatka (36,58 m vs. 100 m), eri lähtöasento (ei telineitä vs. telineet), eri alusta (tekonurmi vs. tartan/mondo), eri tavoite (maksimaalinen kiihdytys vs. maksimaalinen huippunopeus ja sen säilyttäminen), eri ajanottojärjestelmä (puoliautomaattinen vs. automaattinen), eri lähtötapa (oma lähtö vs. lähetykseen reagointi), jne. Sen sijaan yritän tarjota muutamia vinkkejä, miten kuka tahansa kiihdytysnopeutta tarvitseva urheilija pystyy parantamaan tulostaan – erityiskohteena lähtöasennon optimointi voimantuoton kannalta.
Lue lisää »

Tam 17

Kävelevä ilmapuntari

Ilmapuntari
Kuva: Explain That Stuff

Iltalehti uutisoi Seppo Rädyn 3,5 vuoden taistelun työkyvyttömyyseläkkeestä päättyneen voittoon. Onnittelut Sepolle. On hän sen ansainnut.

Vähän silti ihmetyttää, miksei selkää ole saatu työkuntoon. Onkohan Seppo oikeasti tehnyt kaikkensa kuntoutumisen eteen? Vastaavia tapauksia löytyy niin muista entisistä huippu-urheilijoista kuin tavan tallaajistakin: ”vanha vamma” pahenee vähitellen invalidisoivaksi. Onko vanha vamma kuitenkaan syynä kipuun 5, 10 tai 20 vuotta myöhemmin vai olisiko mahdollista, että kaikkia kiviä ei ole suinkaan käännetty taistelussa?
Lue lisää »

Vanhemmat artikkelit «