Viikonloppuna oli lyhyesti puhe 9-vuotiaan lapsen huolestuneen vanhemman kanssa, että voiko lapsen huonolle ryhdille tehdä mitään? Ikäryhmä 6-12 on kieltämättä hankala. Tuossa vaiheessa lapsen istumisen määrä alkaa nykyään räjähdysmäisesti lisääntymään liikkumisen määrän kustannuksella. Esikoulu ja sitä seuraava peruskoulu alkavat rajoittamaan voimakkaasti lapsen vapaata leikkimistä ja liikkumista, mikä johtaa helposti ongelmiin ryhdissä. Kehittymisen suhteen vielä keskeneräinen tuki- ja liikuntaelimistö ei saa riittävästi monipuolista ja tasapainoisesti rakennetta kehittävää ärsykettä, mutta sitäkin enemmän yksipuolista ja toistuvaa istumisen sekä sormilihasten harjoitusta (pulpetti, sohva, autonpenkki, kynä, tietokone, kännykkä, peliohjaimet). Ryhti muokkautuu siihen kohdistettujen vaatimusten mukaisesti, ja jo olemassa olevat epätasapainot helposti vain juurtuvat syvemmälle lihasmuistiin. Horisontissa häämöttävä teini-iän kasvupyrähdys epätasapainoiselta pohjalta viimeistään johtaa ongelmiin (skolioosi, kroonisten kipujen alkaminen, huono itsetunto ja ahdistus, jne.)
Esimerkkejä lapsen ryhtivirheistä (1. kuva: selkärangan S-muodon häiriö, 2. kuva: epätasapainoja oikean ja vasemman puolen välillä).
Tämän ikäinen ei kuitenkaan ole yleensä vielä valmis aloittamaan mitään kovin järjestelmällistä harjoitusohjelmaa liikepuutteen korvaamiseksi ja jo syntyneiden ryhtivirheiden korjaamiseksi. Parasta olisikin järjestää lapselle mahdollisuudet liikkua/leikkiä mahdollisimman usein ja mahdollisimman vapaasti, vähintään yhteensä 90 minuuttia päivässä. Aikuisten strukturoimat harrastustilanteet, kuten urheilukerhot, eivät yleensä mahdollista riittävää lapsen vapaata itsensä toteuttamista ja sitä kautta vaistomaisesti tarvittavien, puuttuvien liikeärsykkeiden hakemista. Urheiluharrastus on ehdottomasti hyvä idea, mutta ei riitä tasapainoiseen kehittymiseen.
Mikäli lapsella jo on selviä puutteita tasapainossa ja liikkumiskyvyssä, voi olla hyvä yrittää lisätä spesifejä ärsykkeitä uinuvien toimintojen herättämiseksi. Tämä voi tapahtua osana urheiluharjoituksia (alkuverryttelyn yhteydessä) tai kotona erilaisten temppuratojen rakentamisen avulla. Harjoitteet kannattaa tehdä yhdessä lapsen kanssa ja motivoida lasta kertomalla, kuinka näiden tekeminen auttaa esimerkiksi mieliharrastuksessa pärjäämisessä. Esimerkiksi ensimmäisen kuvan tyttö, jonka selästä puuttuu normaali lannerangan lordoosi, ja tämän vuoksi koko vartalo on joutunut kompensoimaan, hyötyisi yksinkertaisista toimista kuten aidan/esteiden ali ryömimisestä ja rapukävelyistä.
Kuvan pojalla taas on vaikeuksia hyödyntää molempia puolia kehostaan tasapuolisesti, ehkä rajoittuneen konttaus- ja tutkimusvaiheen toteutumisesta johtuen (lasten liikkumista rajoitetaan joskus tietämättäänkin kovien/liukkaiden lattiapintojen ja leikkikehien käyttämisen kautta) tai aikaisemmin tapahtuneen kuntouttamatta jääneen tapaturman seurauksena (kipu saa aikaan lihasten käyttämättömyyttä ja heikentymistä, joka ei palaudu ellei käyttöä vaadita ympäristön puolesta). Hän hyötyisi enemmän toispuoleisesti kehon toimintoja käyttöön ottavia liikkeitä tekemällä, kunnes heikompikin puoli on riittävän vahva astumaan töihin normaalissa liikkumisessa. Anna lapsen myös liikkua aina avojaloin tai minimaalisissa kengissä kun mahdollista ja turvallista, ja muista: ryhti ei ole lapsen tietoinen valinta, ja hokemat “istu/seiso suorassa” eivät johda mihinkään.
Rapukävelyä.
Mistä tietää että lapsen lihaksisto toimii normaalisti ja ryhti on hyvä? Vilkaise alla olevaa kuvaa. Perusrakenne 9-vuotiaalla on sama kuin aikuisella, älä anna mittasuhteiden häiritä. Kun lapsen kuormanivelparit (nilkat, polvet, lonkat, olkapäät) seistessä asettuvat samoille vaakatasoille ja pystysuorasti päälletysten, on kaikki kunnossa. Luultavasti lapsi myös tällöin nukkuu paremmin (suurempi osa lihaksista on päivän aikana käytössä, joten nukkumaanmenoaikana uni maistuu), spontaani oppimisenhalu kasvaa (kiinnostus ympäröivään maailmaan ja kotiaskareissakin auttamiseen nousee uudelle tasolle) ja fyysisen aktiivisuuden määrä nousee automaattisesti (portaiden nouseminen tapahtuu hyppimällä masentuneena laahustamisen sijaan) sekä mielialavaihtelut tasoittuvat.
Hyvä ryhti on jokaisen lapsen syntymäoikeus.
Loading tweets...